RAKASTAN…

Perhettäni ja työtäni – siinä järjestyksessä. Aamukasteisia peltomaisemia halkovia, mutkittelevia pikkuteitä. Suurkaupunkien ruuhkaisia katuja. Sileästä asfaltista irtoavien hiekanjyvien rytmikästä kilinää vanhan ratapyörän teräsrunkoa vasten. Sitä hetkeä, kun intohimo, rohkeus ja idealismi muuttuu onnistumiseksi. Ja ennen kaikkea tositarinoita, joilla on onnellinen loppu.

VIHAAN…

Yrityksiä, jotka eivät usko ihmisiin. Ihmisiä, jotka eivät usko ihmisiin. Motivaation ja näkemyksen puutteeseen hiipuvia projekteja. Huonoa mainontaa. Viestinnällistä saastetta. Kapulakieltä. Monimutkaistajia ja ankeuttajia.

MOTTO

There is no longer room for irrelevant things. We have no longer got the resources. Irrelevance is out.
Dieter Rams